maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

Ajatusten villikoirat

Ajatusten villikoirat

Ajatusten villikoirat juoksevat
pitkin kuun kasvoja, emo
syö istukan, unissani polttavat
keuhkotautisten kissojen kyliä,
poika jää roikkumaan sormesta.
Narri istuu aidalla, vierellään
tukeva paimenen ryhmysauva.
Puhkaistessamme maaperän
maan pakarat liittoutuvat yhteen,
rinnan vie myrsky.

Hivenen kliseistä, mutta väliäkö tuolla?

Runotorstain aiheena on ajatuksen voimalla

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Eipä väliä.

maaliskuuta 19, 2007 6:25 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Hups, aika karmiva. Mutta kiehtovaa.

maaliskuuta 19, 2007 8:56 ip.  
Blogger Allyalias said...

"Poika jää roikkumaan sormesta" oli minusta tosi paljon erilaisia fiiliksiä (toiveikkaita ja karmivia) herättävä säe.

maaliskuuta 20, 2007 8:04 ap.  
Blogger Johannes Knektman said...

Itse en koe tätä karmivaksi, päin vastoin, mikä johtunee siitä, että minä tiedän mistä nuo sanat kumpuavat ja mihin niillä viitataan, mutta lienee järkevämpää jättää selittämättä, tosin olisi hauska kuulla mitä ihmiset noista ajattelevat.

maaliskuuta 20, 2007 10:26 ap.  
Anonymous Anonyymi said...

Niin ei se nyt uudestaan luettuna ole karmiva. Jotkut sanat ehkä pomppasivat esiin. Ajatusta kyllä. Luonnon, ihmisen, tuhoamisen, väärin elämisen, harhan vyyhtiä.

maaliskuuta 20, 2007 8:53 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home