perjantaina, huhtikuuta 27, 2007

Ei kykenevä elämään

Aistien vaatimukset,
alastomat kahvilapuheet,
kasvoillaan ruumiin ääriviivat
eivät pilanneet häntä.
Kuljen varjoisen ajan metsän lävitse
rivin viimeisen haudan kohdalle
kyyneleiden mustat hiutaleet
leijailevat juroilta kasvoilta
ja saan nähdä hänet niiden silmin:
ei kykenevä elämään.

JK, 1989

Runotorstain tämän kertainen haaste on EI.

Tunnisteet:

torstaina, huhtikuuta 19, 2007

Mikrokosmos

Mikrokosmos

Sairaanhoitajan kookas aura
olemassaolon rappujen päässä
sateenhuuhtoma varhaiskypsä ahdistus
hautuu säännöstöissä,
ajokoira, elämä, sepitteellinen murre,
unenpöpperöinen ääni, kuiva tuuli.
Ahmaisen hedelmän siemenkotineen
pelkästä kohteliaisuudesta.

Runotorstain aiheena on mikrokosmos.

Tunnisteet:

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

Ajatusten villikoirat

Ajatusten villikoirat

Ajatusten villikoirat juoksevat
pitkin kuun kasvoja, emo
syö istukan, unissani polttavat
keuhkotautisten kissojen kyliä,
poika jää roikkumaan sormesta.
Narri istuu aidalla, vierellään
tukeva paimenen ryhmysauva.
Puhkaistessamme maaperän
maan pakarat liittoutuvat yhteen,
rinnan vie myrsky.

Hivenen kliseistä, mutta väliäkö tuolla?

Runotorstain aiheena on ajatuksen voimalla

sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

Lights for the butterflies

Etyylitoivo

Mielensä jänis vei etyylitoivonsa,
hallusinaatiot itsekontrollista,
surmatut aivosolut,
vangitun mielen manipuloidut ajatukset,
epätodelliset maisemat,
jättäen jäljelle vain
paljasjalkaisen sielun.


Lights for the butterflies

Verse 1

defeat through the heat
she had to meet
she'll never know
why she had to go

Verse 2

no time for questions
no time for goodbyes
hope of resurrection
wish for better times

chorus:
fake attractions
so many fatal lies
violent actions
killing innocents through the times
lost souls beliving finding way to paradise
belifes so confusing
like lights for the butterflies....

Verse 3

thought he knew almighty
for god he were fighting
so he had to die
just to be alive

repeat verse 2

chorus

in riverworld we'll never die
in riverworld we're always having time
in riverworld we're always having time
in riverworld peace of mind

Runotorstain aiheena on tälläkertaa tekstinpätkä ja siitä tuli mieleeni tuo ensimmäinen ja yritän hämätä teitä unohtamaan aamutuimaan väsyneenä väsätyn runon tuolla vanhalla laulullani - en tosin itse laula sitä - Lights for the butterflies, jonka voi kuunnella: Lights for the butterflies (WMA), suosittelen kuuntelemaan sillä Mimillä (Laulaja) on mielestäni pirun hyvä ääni.

Tunnisteet:

torstaina, helmikuuta 01, 2007

Valuva lämpö

Päivän varjoissa sulava liha,
sädekehän oranssinen hehku
musiikissa rasvantuoksua.
Paperinviilto silmässä.
Kusisten katunorojen kuume,
lepakkonaaraiden yhdyskunnat,
valuva lämpö,
pistävän sateen alku.
Sukellan narskuvaan veteen,
valoon kahlittu hämärä
valuu yli selkärankani
papinkullina räiskähtäen
tulen sisällesi.


Runotorstain
aiheena on Sattuma.

Hmm? Kielikuvani muuttuvat yhä rujommiksi ja rujommiksi...
Pian myös kirjana!

Tunnisteet:

maanantaina, tammikuuta 29, 2007

Jos tulet kanssani - Prologi

Tytön vihdoin nukahtaessa väliimme en enää voi pitää päässäni kihiseviä ajatuksia sisälläni, minun on kerrottava hänelle, että olen lähellä itsemurhaa. Kumarrun tytön yli ja kuiskaan hänelle.

"Kävin katolla ja mietin miltä tuntuisi kiivetä aidan yli, lentää maahan..." Hän sanoi kuiskaten nukkuvan tyttäremme yli. On saatava tupakka. Kannettava nukkuva tyttö omaan sänkyynsä.

Miksi hän ei sanonut mitään? Lähti vain viemään tyttöä omaan sänkyynsä, eikö hän usko minua?

Mentävä takaisin makuuhuoneeseen. Emme polta sisällä, on sytytettävä tupakka.

Pelkään.

Hänen.

Sanojaan.

Siinä hän vain istuu tupakoiden aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut! Paskiainen! Miksei hän auta?

"Ota hänet syliin ja anna itkeä siinä!" Ääni päässäni huutaa. Mutta minä vain istun tupakoiden, en tiedä mitä tehdä. Ensimmäistä kertaa elämässäni en tiedä mitä sanoa. Tiedän hänen olevan ratkeamassa. Ja minua pelottaa, en tiedä miten voisin auttaa häntä. Minun pitäisi ottaa hänet syliini, puristaa lujasti, sanoa, että minä olen aina hänen turvanaan. Mutten kykene. Mitään muuta en pelkää, kuin hänen menetystään, ajatuskin oksettaa.

En kestä enempää, suru purkautuu ulos ja alan vollottaa kuin pikkulapsi ja hän vain istuu "Mä en jaksa enää elää, mä haluan kuolla!" Huudan ja heitän häntä tyynyllä.

Tyyny? Tupakka polttaa. Aivot tyhjänä tumppaan tupakan ja otan hänet syliini, mitä muutakaan voisin tehdä?

Vihdoin hän ottaa minut syliinsä, puristaa, itken lohduttomasti hänen rintaansa vasten. "Mä en tiedä mikä mua vaivaa." Nyyhkytän. "Mun pääni halkeaa, mä... haluan... vain pois. Kuolla..."

Hyssyttelen hänelle kuin lapselle. "Mikä sua vaivaa?" Sanon typerästi, vaikka hän juuri kertoi ettei tiedä. Haluan auttaa, mutten tiedä miten. Hän itkee rintaani vasten ja pala kurkussani jää sinne. En osaa itkeä. Oltava vahva. Kestettävä. Autettava. Haluan huutaa. Mitä voin tehdä!

"En tiedä." Vastaan hänen kysymykseensä. Tajuan, että minun on vihdoin kerrottava hänelle salaisuuteni. "Ku mä olin kolmetoista..." Nyyhkytän enkä voi jatkaa. Hän pitää minua sylissään, ollen kerrankin hiljaa. Lienee ensimmäinen kerta kun moista on tapahtunut, ajatus hänestä hiljaisena huvittaa minua, en tiennyt, että ihminen voi yhtä aikaa olla epätoivoinen, itkuinen, huvittunut. Ajatukset myllertävät päässä, tuhat yhtä aikaa ja kaikki ne haluavat minut. "...kolmetoista." Jatkan vollottaen. "Ni mun kaverin isä... raiskas mut."

Jostain syystä hänen sanansa eivät järkytä minua, tai järkyttävät, mutteivät yllätä, jotenkin minä tiesin sen. "Hei kulta." Sanon. "Ei sillä väliä, tai siis on sillä väliä se on kauheeta mut..." Keskeytän, kaikki mitä sanon tulee ulos väärin. Sano se! "...mitä ikinä tapahtuukin, ni mä olen tässä, mä olen sun luonas, enkä mee mihinkään."

Tunnisteet:

tiistaina, tammikuuta 23, 2007

War against terrorism

Originally I wrote this in 1980's (Against Israel invasion to Lebanon) and this is updated version.
BTW: Original had 10 verses and on stage it lasted 54 sec's HC Punk rules!

War against terrorism

(Backsound: Marching sound and Hitler's gibberish)

Shivering streets, lying fleas
you can find all you need
nice desease, crawling creeps
neon streets of ecstasy

Banging bells cracking shells
if not you someone else
glimmering eyes throw your dice
isn't it so damn nice

Shining fangs leather gangs
you don't know who you are
black days come having fun
My demand is your law

Glowing head skeleton bed
easy living have to say
Living bones have no tones
Eating you & your brains

Killing doves bloody gloves
Do you know who you are?
body search house research
Do you know what we've lost?

Losing rights, closing sights
whatta hell have you done?
Civil rights have to fight
I don't know who you are

Shooting games feeding flames
Don't you care where we go?
killing fields w/out shields
can't U see what you've done?

In the end, heaven send
everybody's gonna lose
everybody's gonna lose
everybody's gonna lose (fade)

For JSV (Play it hard & loud) and G.W. Bush & his gang


Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-Noncommercial 2.5 License.