Valuva lämpö
Päivän varjoissa sulava liha,
sädekehän oranssinen hehku
musiikissa rasvantuoksua.
Paperinviilto silmässä.
Kusisten katunorojen kuume,
lepakkonaaraiden yhdyskunnat,
valuva lämpö,
pistävän sateen alku.
Sukellan narskuvaan veteen,
valoon kahlittu hämärä
valuu yli selkärankani
papinkullina räiskähtäen
tulen sisällesi.
Runotorstain aiheena on Sattuma.
Hmm? Kielikuvani muuttuvat yhä rujommiksi ja rujommiksi...
Pian myös kirjana!
sädekehän oranssinen hehku
musiikissa rasvantuoksua.
Paperinviilto silmässä.
Kusisten katunorojen kuume,
lepakkonaaraiden yhdyskunnat,
valuva lämpö,
pistävän sateen alku.
Sukellan narskuvaan veteen,
valoon kahlittu hämärä
valuu yli selkärankani
papinkullina räiskähtäen
tulen sisällesi.
Runotorstain aiheena on Sattuma.
Hmm? Kielikuvani muuttuvat yhä rujommiksi ja rujommiksi...
Pian myös kirjana!
Tunnisteet: runot
5 Comments:
Kyllä vain, rujoja ovat kuvat. Mutta sen rinnalla tästä runosta puuttuu uho ja se on hyvä.
Tunnelma on kuin painajaisesta...toimiva runo
Paperinviilto silmässä kyllä puistattaa.
Tuima & muikku: Kiitoksia.
Jostain syystä aloittaessani puolisen vuotta sitten uudelleen kirjoittaa runoja alkoivat kielikuvat muuttua hitaasti ja varmasti kohti kauhuelokuvien ja painajaisten kuvastoa.
helanes: "Paperinviilto silmässä kyllä puistattaa."
Se muuten ei ole kielikuva vaan ihan vastaani tepastellut todellinen tapahtuma, ei kylläkään sattunut minulle.
Karmivaa kieltämättä, mutta jotenkin silti elävää.
Lähetä kommentti
<< Home