Syökää jo sielussa palava tuli

Sadistien rempseys illan tuulessa
tulvahtaa tuoksua raudan sisimmästä
pirstoutuneen lasileuan pulppuava puhe;
vetinen hauta aukeaa,
kristalliyön sirpaleista valuu sappi,
ikkunassa loistavan tähtilampun avoin vittu,
rakkauden pianonsoinnin kaiussa
syntymättömän hulluuden purkaus
sarkasmin piikit Apolloniuksen ranteissa
avaa itsensä juodakseen sielun soidinmenot
syökää jo sielussa palava tuli.


Väsäsin ym. runon Runotorstain Avaraa haastetta varten, tämä liittyy, ainakin nimeltään, avaruuden lisäksi tavallaan (Mielessäni pyörivät avara, kaupallisuuden halveksunta ja itseilmaisu ja ym. runo oli sen ajatusmyllerryksen tuotos) varsinaisen blogini tuohon merkintään: Ei kaupallista musiikkia.